Hetki on kaunis, ja missä sä oot, siellä se on

Heh, lupasin kai postata eilen mutta se taas vähän jäi. Olin eilen koko päivän tosi allapäin, ja lähinnä makasin peiton alla kattoen HIMYMia ja syöden. Nyt on kuitenkin jo paljon parempi fiilis ja sain vähän mietittyä asioita. Kaikki siis valtakunnassa hyvin.

Lupasin tosiaan niitä kuvia postata siltä ylioppilasjuhla-päivältä. Taaskaan en jaksanu kameraa raahata enkä kuvannu ku oikeestaan itteäni mut... heh... ehkä se ei haittaa. Kertoohan tää blogi kuitenkin musta.

Välillä kyllä tän blogin pitäminen tuntuu suorastaan sanottuna tyhmältä. Mä täällä kirjotan mun mitäänsanomattomasta elämästä ja sit ihmiset vielä oikeesti jaksaa lukea sitä. En aina edes ymmärrä, että miksi. Ymmärtäisin jos matkustaisin paljon, olisin jotenkin erikoinen persoona tai postaisin paljon kiinnostavia asuja, mutta mikään noista ei sovi meikään niin jaksan hämmentyä uudelleen ja uudelleen. Vaikka tykkään itsekin lukea pelkkiä perusarjesta kertovia blogeja, enkä yhtään niitä mieti silleen että jaksaako perusarjesta lukea. Kyllähän siitä jaksaa. Tätäkin eilen mietiskelin, tuntuu että mun elämä on niin tylsää ettei se oo jakamisen arvoista ja sit alko masentaa kaikki ja siinä sitä sitten vellottiin pahassa olossa.

Mutta en myöskään halua lopettaa tätä. Vaikka mun elämäni ei ole kovin sisältörikasta, niin rakastan kirjoittamista ja varsinkin tälleen blogi-muodossa. Tätä ei tarvii aina ottaa niin vakavasti, mutta taas toisaalta tää on hyvä panostuksenkohde, kun alkaa tuntua siltä. Rakastan kommentteja, ja sitä kun huomaan saaneeni uuden lukijan. Se kaikki piristää, ja sekin varmasti on yksi syy miksi edelleen tätä kirjotan.

Ehkä tän blogin tylsyys vähentyis jollain teemapostauksilla. Mikä teitä lukijoita kiinnostais, mitä haluaisitte lukea tästä blogista? Kertokaa vähän, antakaa ehdotuksia!



Tässä kuvaa aamulta, ennen juhliin lähtöä. Ensimmäisessä Sulo tunki syliin niin päätin ottaa kuvan sen kanssa. Ton jälkeen se jäi makaamaan tohon peiton ja meikkien päälle, ja lopulta jouduin häätämään sen siitä koska se vaikeutti aika olennaisesti meikkaamista.

Tosta toisesta muuten puuttuu ripsiväri ja huulipunakin ilmeisesti. Hauska kontrasti näiden kuvien välillä, näytän omasta mielestä ainakin ihan eri ihmiseltä ku meikkaan... okei ehkä se johtuu osittain myös siitä että yleensä meikittömänä mulla ei ole muunmuassa kulmakarvoja, joten...



Pari selfietä, jee. Tos toises näkyy toi mun tukka aika hyvin! Toi puoli on siis kokonaan aika lyhyttä hiusta, ja toi toinen on sit leikattu silleen kerroksittain et heti korvan yläpuolelle on lyhyttä, ja sit se siitä pitenee. Tykkään paljon, varsinkin nyt pienen totuttelun jälkeen. Alkuun tää tuntu kyllä ihan liian lyhyeltä mutta nyt ei enää, tykkään tästä mitasta tosi paljon.

Ylipäätään oon rakastunut lyhyeen tukkaan ihan täysin. Omasta mielestä se sopii mulle älyttömän hyvin, en vois tällä hetkellä kuvitella itelleni muuta mallia. Vaikka vähän ajattelinkin kyllä et kesän jälkeen taas kasvattais, mut toisaalta ei houkuta pahemmin koska tää on niin helppohoitoinen. Pesee shampoolla, suoristaa ehkä yhestä kohasta ja vähän tupeeraa ja suihkuttelee lakkaa ja se siitä. Hiustenlaitto vie kaks minuuttia. En käytä enää ees hoitoainetta, muutenkuin ehkä kerran viikkoon semmosen yleisen sileyden ylläpitoon. Eikä nää mitään hoitoainetta vaadi, nytkin tossa leikatessa lähti about kaikki kuiva pois eli tästä ois tosi hyvä lähtee kasvattaa periaatteessa pelkkää kunnossa olevaa tukkaa. Ei tää tietenkään täysin kunnossa oo kun käytän muotoilutuotteita ja värjäilen mutta silti. Inhottavasti muuten näissä kuvissa kellertää, pitäis ostaa tuhkanvaalea väri että sais ton lopunki keltasen pois mut en oo saanu aikaseks kun ei tuo niin häiritsevä oo.

Jaksoin käyttää pitkästä aikaa huulipunaa! En yleensä tykkää käyttää sitä ku onnistun aina sotkemaan sillä noin puoli naamaa mut sain vähä aika sitten huultenrajauskynän niin heti onnistu paremmin. Jo oli aikakin 16-vuotiaana oppia huulipunan käyttö... Tottakai se nytkin syödessä ja juodessa tuhraantu mutta parilla vetäsyllä se oli taas kunnossa.



Tilasin tommosen perusmustan mekon H&M'lta ja se tuliki sopivasti juhlia edeltävällä viikolla. Tykkään tosta, se on tommonen perusmekko joka käy melkeen mihin vaan juhliin, ei oo liian juhlava muttei liian tavallinenkaan. Ainoo huono puoli tossa on kyl se et se on mulle semisti liian iso. Ei sillä, ihan kiva ettei oo täysin tiukka (peittää pömppiksen höhöö) mut esimerkiks tohon lantiolle jää tommoset pussit... ja nuo hihat on kanssa semisti löysät, kuten tosta toisesta kuvasta huomaa. Ahistaa koska tuo syö kaiken vyötärön pois näis kuvis ja näytän tasapaksulta makkaralta, hah. Ei se käytössä sentään noin iso oo! Ja toi oli ihan älyttömän pitkä, jouduin kääntää helmaa tonne sisään ja napsimaan sitä kiinni. Se oli oikeesti jonnekkin vähän yli polvien, vähän turhan pitkä mun makuun.

Toisessa kuvassa on miun serkku, Roosa.

Mut juu, laittakaa parannus-/postausehdotuksia tulemaan ja katellaan sitten et mitä niistä rupeisin toteuttaa! :)