22/09/2015

Heyooo!!! Päätin alottaa postauksen näyttämällä mun uuden fledan teille! Ihanaa olla taas lyhyttukkainen pitkästä aikaa, ylikasvanut reuhka sai mut näyttämään about viis vuotta nuoremmalta joten eeeeiii hyvä. Tää ananasmalli vie hetken aikaa kyllä totutella, koska tää on varmaan lyhin tukka mitä mul on ikinä ollu mut sitä mä tahdoinkin, joten olen hyvinkin tyytyväinen.

Toisessa kuvassa aika hyvin näkyykin toi tukan ylikasvaminen. Harkitsin jo tovin, et lähtisin tosta kasvattamaan tukkaa, koska mulla on pitkään haaveissa killunu jonkinmallinen polkkatukka. Vaalennuksen jälkeen kuitenkin mieli muuttu, kun suoristusrauta rupes jo kylmimmillä asetuksilla sulattamaan hiustenlatvoja yhteen... eli joo, leikkaus oli ihan hyvä päätös. Ja senhän jälleen kerran hoiti iki-ihana Ella!



Tämmösillä tököteillä miä tän tukkani vaalensin. Biozellin kehitettä ja vaalennusjauhetta voisin ylistää pienen ikuisuuden, mutta te varmaan hermostuisitte siihen... Aion tästä lähtien kääntyä täysin tän puoleen vaalennusprojekteissa. Ainoo, mitä nyt haluan huonoa sanoa on se, et tukka meni käsittämättömän huonoks jo ensimmäisestä värjäyksestä. Aikamoista hamppua oli latvat joissain kohti kahden värjäyksen ja kahden vaalennuspesun jälkeen...

Kamalaa koittaa selviytyä yhdekstoista kouluun, kun nyt jo nuokun tässä koneen ääressä. Vielä tunti bussin lähtöön.... saa nähdä, mitä supervoimia revin nyt heti itelleni etten jää tähän sänkyyn köllimään koko päiväks.

14/09/2015

Heippa taas, kerrankin tälleen vaan muutaman päivän odotuksen jälkeen heh.

Ajattelin tulla nyt esittelemään teille niitä ostoksia, mistä viimepostauksessa jaarittelin. Tässä on nyt siis vähän pidemmältä ajalta hankintoja, osa on jo joltain alkukesältä ja Kreikan ostoksiakin löytyy jonkun verran. Mutta sen pidemmittä puheitta; tässä mun viimeaikaisia ostoksia!



Ostin tämmösen löllöilykokonaisuuden laiskojen päivien varalle. Sekä kolitsipöksyt ja -paita on molemmat H&M'n, ja paita maksoi 10 euroa ja housut 15e. Oon asunu näissä viimepäivinä, pöksyt on maailman parhaat kotilöllöhousut ja paita on suuri pelastus kahdeksan aamuille, kun ei vaan jaksa.



Kuten jo Kreikkapostauksessa mainitsin, niin kävin Helsinki-Vantaan Victoria's Secretilla pyörimässä täydessä hurmiossa. Rahaa en viittinyt hirveesti pistää haisemaan, jonka myötä esimerkiks alusvaatteet sai suosiolla jäädä hyllyyn. Eyeliner oli 10 euroa, ja sen halusin ottaa ihan vaan kokeiluun, ja aiempi oli muutenkin ihan roskiskamaa alusta asti. En kyllä ite kovasti pidä tästä, sivellin on aika paksu ja menettää muotonsa parissa viikossa. Ostin myös Coconut Passion bodymistin hintaan 17 euroa, vähän harmitti jälkikäteen kun tajusin et 20e ois ollut semmonen paketti mis ois tullu pienempi mist, vartalovoide ja suihkugeeli... mut ei mua silti oikeastaan kaduta, sain ainakin söpön kassin lol.



Tukipäivänä totesin, että nyt mun on pakko sijoittaa uusiin farkkuihin. Kuten sanoin jo joskus aiemmin, oon viimeaikoina pyöristynyt jonkun verran, ja muissa housuissa tuppaa ongelmana olemaan lantion kohdalta epämukava tiukkuus. Kävelin H&M'lle sisään, ja ensimmäisenä mun katse osu housurekkiin, missä luki isolla yläpuolella 12,95e. Hihkaisin sisuksissani, etin sopivan koon, kävin vielä sovituskopissa tarkistamassa et se on bueno ja kiikutin ne kassalle. Ai että. Nää joustaa kivasti, vyötärö on korkea ja ah. Ainoo ongelma on vähän hassut lahkeet, lapussa luki kyllä että skinny fit mut silti nilkkojen kohalle mahtuis kaks minää. En ymmärrä. Mut ei se onneks käyttöä haittaa, tulee talvi ja ne voi tunkee kenkiin ja silleen heh.


 
Kotiutin Citymarketista söpöt syyskengät hintaan 15e.



Nyt sitten päästäänkin tähän mun suosikkihankintaan! Sain tän ennakkosynttärilahjaksi isältä ja äitipuolelta, eikä ois voinut ehkä parempaan aikaan tää osua, koska vanhasta koneesta oli aika jättänyt eilen... Mulla on Windows 10 tässä ja ai että mä rakastan tätä. Alussa yhteiselo meinas olla vähän hankalaa, koska mun uudella rakkaudenkohteella oli pahoja ongelmia sujuvan toimimisen kanssa, mutta selainta vaihtamalla ja konetta päivittämällä mun bae hurraa nyt paremmin kun koskaan.



Kissuja!




Molemmat paidat on Kreikasta, hinnasta saati kaupasta ei oo mitään käryä. Toppi on ollu kovassa kulutuksessa koska se on erityisen miellyttävää materiaalia kuumalla, ja Jaws on taas jääny jostain syystä vähemmälle käytölle.




Ja viimeisenä muttei vähäisimpänä; mun uudet löllöpaidat syksyyn ja talveen. Pitkähihaisen kotiutin Carlingsin alesta huimaan 10 euron hintaan, ja villapaidasta maksoin kokonaiset 5 euroa H&M'lla.

Tässä oli miun shoppailut viimeajoilta! Huomasin nyt et jotain jäi pois, muunmuassa yhet kengät ja joitakin koruja mut en kyllä mitenkään jaksa vaivautua niitä kuvaamaan. Eiköhän ne joskus joissain kuvissa vilahtele! Mutta hei, nähdään toivottavasti taas pian, bye!

08/09/2015

Sain edelliseen postaukseen kokonaiset kaks kommenttia, joissa ilmotettiin et tätä joku vielä lukee niin kirjotellaanpa nyt sitten niille kahdelle. Eli terve! :D

Blogin kanssa on ollut viimeaikoina tosi hiljasta, koska koulu meni ja alkoi tossa about kuukausi sitten. Ensimmäisenä päivänä meinasin muunmuassa kuolla, ja kun näin mun ryhmän, olin vaan et ei jumalauta tästä tuu taaskaan yhtään mitään. Luojan kiitos yks olikin entuudestaan tuttu, jonka ansiosta pääsin muuhun ryhmään aika hyvin sisälle. Näin kuukauden jälkeen onkin muodostunut aika tiiviit piirit, ja koko ryhmässä on vaan muutama ihminen joiden kanssa ei tuu vaihdettua sanaakaan. Eli meni paljon paremmin kun odotin!

Paniikkihäiriön kanssa ei oo taaskaan mennyt ihan putkeen, rauhottavia menee jonkun verran ja kotoa lähteminen on taas, pitkästä aikaa, muuttunut aika työlääks. Oon alkanut kirjoittaa ahdistuspäiväkirjaa, mihin listaan ylös aina kohtauksen iskiessä paikan, ajan, mitä olin tekemässä, mitä tein sen iskiessä ja miten sain tilanteen rauhotettua. Alotin ton oikeestaan ensin psykiatrin pyynnöstä, mutta koen ton miellyttäväks mullekkin, koska tosta nään, onko mitään tiettyä kaavaa mitä esimerkiks voisin välttää tai jotain, että olo olis helpompi.

On tapahtunu ihan kamalasti, jo kesäloman aikana. Kesän lopussa oli Jurassic, missä käytiin Minjan ja Roopen kanssa ja bongailtiin paljon muitakin. Pitihän sitä käydä myös Jurassic Picnicissä koska Antti Tuisku ♥



Oli muutenkin ihan loistava viikonloppu, tuli nähtyä esimerkiks Hardcore Superstar mitä en edes muistanut rakastavani niin paljon. Oh well, tulipa silti hypittyä, huudettua ja moshattua koko keikka läpi. Tuli myös tsekattua osittain JVG, jonka johdosta päätettiin lähtee Minjan ja Jennan kanssa kattomaan niitä Vaakunaan joulukuussa. Se onkin eka suunnitelma täysi-ikäistymisen jälkeen...! Kuukauden päästähän sekin suuri rajapyykki saavutetaan. Mua melkeen jopa kuumottelee, en halua aikuistua. Kaikki alkaa maksaa, nytkin koitan vaan saada hoidettua hampaat kuntoon ennen tätä maagista aikarajaa, että voisin sit käydä vaikka puolen vuoden välein tsekkauttaa niiden yleiskunnon.

Huomaa kyllä että alkaa täysi-ikäisyys lähestyä, kun oon muuttunut paljon spontaanimmaks ja alkanut muutenkin henkisesti valmistautumaan siihen bailaukseen. Käytiin yks viikonloppu Juvalla, ja viime viikonloppuna järjestettiin juhlat Iidan uuden poikaystäväehdokkaan kunniaks (tää on surullisen kuuluisa traditio, et poikaystäväehdokkaat juotetaan känniin ja sit tentataan niitä...) ja olihan tuo hyvinkin hassunhauska ilta ja yö.



Näytin Juva-yönä erittäin hyvältä ja olin siitä iloinen.

Oon kyl alkanut ulkonäöllisesti miellyttää omaa silmää entistä enemmän, ja tuntuu et toi tukan ruskistus teki sille ainoostaan hyvää. Ainoo mitä tahtoisin ois vähän vaaleempi ruskee, mut sen takia just tulinkin suihkusta pesemästä vaalennusainetta pois. Oon myös kai vähän lihonut mut ei sekään haittaa, viihdyn tämmösenä Nalle Puhin muotosena paremmin kun hyvin, lihavat on hankalampi kidnapata, pyöreet kelluu paremmin ja mitä näitä nyt on.





Täs on mun pari lempi-ootd'ta tän jäätävän blogitauon ajalta. Kaikki muu on oikeestaan vanhaa, paitsi ylemmän kuvan toppi ja puhelimen kuoret on Kreetalta. Pitäis tehdä se ostospostaus tässä joskus niin pysyisitte ehkä vähän messissä et mikä kaikki on uutta ja mikä ei.

Oon nyt päättänyt aktivoitua tän blogin kanssa ihan urakalla, mutta en oikein tiedä mikä teitä kiinnostais. Kertokaa jotain ideoita! Toteutan niitä aina mielelläni, videolla en kyllä mielelläni esiinny ihan jo puhevikojenkin  takia mutta oikeastaan kaikki muut ideat otetaan ilomielin vastaan.



Tähä viel tämmöne kuva siitä ku kävin tänää Mäkis aamupalal ja sit menin vessaan ottaa selfieitä. Tätä mun elämä käytännössä nykyää on, erittäin jännittävää...

En oikeen enää tiedä mitä sanoa, et jäis seuraaviinkiin postauksiin jotain höpötettävää... ehkäpä vaan lopetan tän tähän, JA VAADIN TEITÄ KOMMENTOIMAAN. >:( ja kertokaa niitä postausehdotuksia niin saadaan tää taas kulkemaan! :>

31/8/2015

Moikka!

Oon ollut ihan liian pitkään hiljaa. Syynä on lähinnä ollut koulun alku, mutta myös koneen raato joka sanoi ittensä irti aikalailla lopullisesti. Ei oikeen tee mieli kirjoittaa kasalla paskaa joka lataa kuvia minuutteja, ja Sims 3'sen pyörittäminen on liikaa vaadittu. Kotiutin kuitenkin uuden rakkauden viime viikolla ja ollaankin vietetty tiiviisti yhdessä nää muutamat päivät mitä tässä on ehditty, ja olen rakastunut pienestä alkukankeudesta huolimatta.

En oikein tiedä mitä muuta sanoa, kun kaikesta oon ajatellut ajan kanssa bloggailla paremmin. Kaikki lomakuvat nyt loogisesti on vanhalla koneella, mut onneks puhelimessa ja muiden puhelimissa on suurin osa niin ehkä pääsen siitäkin postailemaan. Pitäis ostoksistakin vähän kertoa ja ties vaikka mistä muusta. Huhhuh.

Miten teillä menee? En oo saanu kommentteja aikoihin, lukeeko tätä enää ees kukaan? :D

10/08/2015

Kuten manasin niin kuukauden postaustaukohan sieltä paukahti, tosin yhtään sen enempää suunnittelematta. Oon vaan ollut liian kiireinen ja ihan liian lomalla postailemiseen!

Kuukauden aikana on tapahtunut yhtä sun toista kuten arvata saattaa, mutta alan kahlailemaan näitä asioita yksi kerrallaan läpi, aloittaen Kreetan reissusta. Oltiin tosiaan siellä päin maailmaa 24.7-31.7, ja kyllä huomas että kesä alkaa olla huipussaan. Parhaillaan lämpötilat huiteli lähempänä neljääkymmentä, ja ainoo mitä ees pystyit harkitsemaan päälle laitettavaksi, oli bikinit. Shoppailusta ei tietookaan, kun matka supermarkettiin mäen päälle jo tuntu uuvuttavalta.



Lähdettiin tosiaan joskus torstaiyönä ajelemaan kohti lentokenttää, vaatimattomasti haalin autoon viltin ja tyynyn koska päätin nukkua edes tovin. Nukuinkin vahingossa yli puolet matkasta, ja loppumatkan lähinnä häiritsin kovasti nukkumista yrittävää Roopea. Vietiin auto Lentopysäköintiin ja sitä kautta mentiin kentälle. Päästiin onneks heti tekemään check-in, jättämään laukut ja menemään turvatarkastuksesta läpi, stressaan niistä varmaan eniten koko kentällä joten tahdon niistä usein vaan äärimmäisellä vauhdilla läpi. Vitutti kuitenkin huomata ruuan suolanen hinta, tyhmät ei tajunnu hakea aamupalaa Alepasta vaan jätettiin sen hankkiminen kansainväliselle puolelle. VIRHE. Maksoin yhdestä, täysin tavallisesta, voicroissantista 3,60e. VOITTEKO KELATA, KOLME VITUN EUROA. Ne maksaa kaupassa 35 senttiä kappale??!!? Olin ihan pöyristyny, mutta kurniva maha ei voinu odottaa ja nielin kohtaloni. Löysin myös Victoria's Secretin kentältä ja suunnistin sinne söpöt alkkarit päässäni, mut 17 euron suolanen hinta sai mut unohtamaan ne pienet palat pitsiä, ja ostin sitten jotain muuta. (Näin saan teidät kaikki lukee mun ostospostauksen myöhemmin;>)



Pian lähdettiinkin jo lentoon, ihan yhtä kamalaa se oli kun aiemminkin, mutta nukuin onneks ison osan lennostakin joten se vähän helpotti. Paniikkihäiriö tosin nosti taas päätään, kun automaatti pisti meidät istumaan eri puolille konetta ja vähän pillitinkin siinä kun kukaan ei tahtonut vaihtaa mun kanssa paikkaa et pääsen Roopen viereen.. onneks semmonen vanhempi pari sitten suostu siihen ja pääsin Roopen kainaloon tutisemaan koko lennoks. Lennot meni muutenkin ihan hyvin, mitä nyt kotimatkalla laskeutuessa oikee korva ei suostunutkaan aukeemaan ja ai helvetti sitä kipua! Kyselin jo kaikilta et voiko mun pää räjähtää tai jotain, mut onneks se sit rupes laukkuhihnan luona jo aukeemaan pikkuhiljaa. Muutama päivä siihen lopulliseen aukeemiseen meni, mut kipu kyllä hävis heti paineen tasaantuessa koneessa.

Viikko meni ihan kivasti lähinnä tutkiessa Hersonissosta, ja käytyä sen läheisessä vesipuistossa puljaamassa Ropelon kanssa. Mesta oli pieni kuten etukäteen oli jo todettu, sekä pyöri ihan täysin turismin ympärillä. Lähikylissä ois näkynyt enemmän sitä paikallisten menoa, mut ei viititty sinne asti lähteä kun Roope vielä haali itelleen vuosisadan flunssan loppulomasta. Kauheesti oli semmosta basaarimeininkiä pääkadulla, turkisliikkeitä helvetisti laitakaupungilla ja rantakatu täynnä ravintoloita. Ei mitään päärantoja lähdetty ettimään vaan uiskenneltiin semmosissa kivisissä poukamissa lähinnä, merivesi oli ihan super lämmintä eikä kylmä ehtinyt kyllä tulla muutenkaan missään välissä. Shoppailin jonkun verran, mutta aion niistä tosiaan postailla lisää sitten vähän myöhemmin, kunhan saisin näitä kunnolla nyt alta pois..



Päätin nyt päivittää tästä tälleen pikasesti, koska en keksi mitään muuta sanottavaa, ja halusin kertoa teille että ihan elossa täällä ollaan. Palaillaan toivottavasti muutaman päivän sisään, nauttikaa näistä helteistä nyt! Heippa!

04/07/2015

Heippa kaikki!

Ja sori tämä kuukauden hiljaisuus. Oon vaan ottanut kaiken riemun irti lomailusta! Oon kattonu enemmän Netflixiä kun varmaan viimeisen vuoden aikana yhteensä, oon käynyt elämäni parhaalla keikalla, muistanut taas et miksi Venla on mun parhain kaveri ja Roope maailman paras poikaystävä, oon syönyt suklaata kyllästymiseen asti ja jopa kerännyt hiukan brunaa. Saatte nyt kuitenkin kuvallisen selityksen mun viime kuukaudesta!



Vaikkei säät muuten ookkaan hölliny meitä lomalaisia, niin on ainakin ollu kauniita auringonlaskuja. Onneks tällä viikolla on tullu vähän lämpimämpi, ei oo tosin hirveesti naurattanu ku tottakai just täl viikol on ollu pakollisia menoja, jonne on pitäny pyöräillä.... siin hikimääräs mikä irtos ois voinu vaikka uida jos siltä ois tuntunu. Tänää oli kuumin päivä, 28 astetta lämpöö ja koko päivä menikin aurinkoo ottaen venesatamassa. Välillä käytiin riemunkiljahduksien saattamana pulahtamassa ja taas maattiin. Tulihan sitä melkeen seittemän tuntia vietettyä siellä! Kivat rusketusrajat jäi, tosin paloin ihan tosi pahasti mut noh, tän päivän puna on huomisen bruna...?

Ollaan Roopen kaa oltu enemmän kiinni toisissamme tän kesän aikana kun koskaan aiemmin ja se on jo paljon. Pisin väli mitä ei oo nähty, on tälläkin hetkellä menossa oleva kaksviikkonen ja välillä tuntuu et oon valmis repii tukkaa päästä tän takia ja Roopekin on saanu osansa mun ärsyyntyneisyydestä. Onneks HUOMENNA pääsen Poopen luo ja vietetäänkin seuraavat puoltoista viikkoo kahdestaan. Mikäs sen parempaa! Sit viikko siitä niin ollaankin melkeen jo Kreetalla. Ai kamala mitä vauhtia tää loma menee...!



Koulupaikasta tuli vielä varmistus kotiin, huokasin syvään onnesta koska alkuun näytti siltä et mut on kokonaan unohdettu Esedun päässä ja joudun taas pitää välivuoden ja helvetti stressasin jo yöuneni pois ajatuksella. Nyt siirryinki stressaa suoraan koulun alusta, Nita nyt jumalauta :D oishan se liian helppoa ees joskus ottaa rennosti...

Oon myös kuvannu paljon mun naamaa, koska oma turpa on alkanu miellyttää entistä enemmän ja sehän on vaan bueno juttu. Ehkä tässä vaiheessa on hyvä alkaa kasaamaan sitä ihan oikeeta itsetuntoo, onhan tässä jo tovi mennytkin silleen puolvaihteella tän asian kanssa.

MÄ MUUTEN YLITIN MAAILMAN SUURIMMAN PELKONI! Kuten moni varmaan tietää, oon ollut vuosia neulakammoinen, enkä oo ees antanut puuduttaa hampaita ikinä joka on johtanu niiden lahoomiseen ja pariin nukutushoitoon. Jopa jäykkäkouristusrokote jäi multa aikoinaan uusimatta, kunnes se seuraavassa nukutuksessa mulle pistettiin. Helsingissä onnistuin kuitenkin saamaan hampaaseen tulehuksen ja kärvistelin koko reissun ajan jäätävissä hammaskivuissa (jotka unohtu heti kun näin Harry Stylesin siis mitä---).

Maanantaina marssin hampilääkäriin, ja ensimmäinen asia minkä lekuri ilmottaa on se, ettei se koske koko hampaaseen jossen anna puuduttaa. Mietin ehkä kaks sekuntia ja sanoin vaan "joo". Puristin silmät kiinni ja pelkäsin pahinta, mut mitä hittoa, sehän oli vaan pieni nipistys! Oispa tienny tän aiemmin nii ois jääny monet nyyhkyt nyyhkimättä kivuliaitten juurihoitojen takia. Se meni muutenkin ihan 5/5, mitä nyt pistokohta oli vähän kipee pari päivää ja suun aukominen oli hankalaa, ja puudutuksen vielä vaikuttaessa sekotin paahtoleivän ja alahuulen keskenään ja näytti siltä kun joku ois haudannu mun huuleen kaks marmorikuulaa. Pikkuvikoja...

Innostuin tästä niin paljon, et ajattelin heti kun rahoissani oon niin marssin lävistäjälle vihdoin ja viimein ottamaan sen monen vuoden himotuksenkohteen, nenäkorun! Oon sitä kaivannut jo hc-rokkaritytyvuosista asti mutta edelleen palo sitä kohtaan on kova. Nykyään se ehkä sopiskin hyvin mun naamaan, tosin se varmaan vielä lisää täydentää tätä mun lesbostereotypia-ulkonäköä mut lol ihan sama.



Myöskin Helsingin reissu oli ja meni, ja meni vielä semi putkeen. Elettiin lähinnä mäkkisafkalla ja suklaalla mut se ei oo kyllä mulle ja Venlalle mitään uutta... Selfie on keikkapäivältä, vähän ennen ku lähettiin metsästämään Olympiastadionia. LUOJAN KIITOS mentiin aiemmin kun alun perin piti, jono oli ihan järjetön ja vielä siinäkin kohtaa jonotettiin joku tunti about vaikka ovet oli auennu jo aikoja sitten. Ois ehkä sydän jättäny pari lyöntiä välistä jos ois missannu alun...! Ehittiin ihmettelemään myös McBustedia paikan päälle, ja kuolaamaan ylisöpöä laulajaa. Oli kyl muutenki ihan hyvä bändi! Yllätyin positiivisesti.

 Sit jäätiin venaamaan itse 1D'tä, jotka päätti tulla lavalle vaatimattomat 20 minuuttia myöhässä... ihan hyvä sinänsä, siinä ajassa saatiin ehkä loputkin yleisöstä stadionille sisään. Ai kamala sitä kiljumista, olin sinänsä varautunut siihen et 34 000 fangirliä pitää ääntä mut en oo eläessäni kuullu semmosta mekkalaa... ekaa kertaa aloin kaivaamaan korvatulppia, kun Harry huudatti sakkia. Oli kyl ihanaa, kuulin kaikki mun lempparibiisit (Stockholm Syndrome ja Little Black Dress <3), ja näin mun tulevat aviomiehet hehee. Louis oli niin söpö et meinasin kuolla ja niin kaikki muutkin. Tosiaan vaihdettiin meiän kenttäliput istumapaikkoihin, kun todettiin ettei jakseta jonottaa öitä. Ihan hyvä, koska meno oli kuulemma ollu joillain kentillä aika rajua...!

Mut yyynnngghh että voi olla keikan jälkeen onnellinen olo! Olin niin kuollu sen jälkeen mutta onnellinen, olin viimeset kaks tuntia huutanu, hyppiny, kiljunu, laulanu ja tanssinu sydämeni kyllyydestä ja kädet ja jalat oli ihan muusia, käsivarressa roikku mun paras ystävä ja kaikilla vastaantulijoilla oli samanlainen ylionnellinen ilme kasvoille, kun mulla.  Melkein teki mieli vuodattaa parit kyyneleet mutta kestin kuin mies!!!



Laatukuva keikalta ei oo miun, se löyty whatsapp-ryhmästä ja sain luvan käyttää sitä :) kukkameri onnistu ihan täydellisesti!

Toinen kuva on kotimatkalta, vähän ennen seiskaa herätys ja Onnibus starttas 8.30. Enpä muista milloin ois viimeeks tullu vedettyä niin tiiviisti sikeitä Mikkeliin asti, hyvä että ees siinä kohalla heräsin. Olin kyllä äärettömän onnellinen lauantaina, mutta sunnuntaina sohvalle lössähtäessä viltin alle olo oli ehkä vielä ihan aavistuksen onnellisempi.

Palataan asiaan kunhan taas keksin jotain kirjotettavaa, eiköhän viimeistään elokuun alkuun mennessä ainakin löydy asiaa... :'D heippaaa!

03/06/2015

 Moi!

Ja näin se kesä on alotettu, vihdoin ja viimein. Ansaittu loma on kestäny jo muutaman päivän, ja ensimmäisen lomaviikon vietänkin aikalailla Hämeenlinnassa. Valmistujaisetkin jo oli ja meni, mutta niistä lisää sitten myöhemmin! Mäkin pääsin ihan kunnialla VaKun läpi, numeroitakin tuli korotettua aikalailla. Matikan sain 6->8, eli höllii aikalailla.

Käytiin vikalla kouluviikolla luokkalaisten kanssa mökillä! Ryhmis oli vuokrannu meille pariks tunniks mökin, jossa vaan chillailtiin, pelattiin lautapelejä, soudettiin, pohdittiin uskalletaanko uida ja ajeltiin maitokärryillä pitkin pihamaata. Kyllä me myös tehtiin tortilloja! Oli ihanan chilli päivä, varsinkin tommosella porukalla ku voi vaan istua laiturilla ja uittaa jalkoja (jääkylmässä) järvivedessä.



Lomasuunnitelmia on jonkun verran, mutta ajattelin niitä postailla joskus myöhemmin sitten enemmän. Niiden lisäksi aattelin vaan hölläillä, sekä kerätä voimia tulevaan kouluvuoteen ja ylipäätään tsempata itteni siihen, että pitäis alkaa sitä ammattia jo ihan oikeasti opiskelemaan. Jos tää kolmas kerta nyt sit vaikka toden sanois ja kävis oikeesti sitä koulua niin kauan, et sen ammatin sais. Paljoo enää kiinnosta hiimailla asian suhteen, kun oman ikäset valmistuu muutenkin ihan kohta.



Mut nyt meen jatkaa kesächillailuu, tää oli vaan tämmönen pikanen välikuulumispostaus. Kirjottelen paremmin sit kunhan kotiudun, adios!

Oodi VaKulle

Ensimmäisen kerran sana tästä koulutuslinjasta kantautu mun korviin syksyllä, kun pahojen ahdistuskohtausten takia en pystynyt merkonomipuolta jatkamaan. Olin lievästi sanottuna paskat housuissa, mua pyöriteltiin kokoajan uusien ihmisten luo juttelemaan ja kokoajan tungettiin uusia vaihtoehtoja nenän eteen. Ainoo, johon niistä tartuin, oli valmentava ja kuntouttava koulutus. Tapasin meidän ryhmänohjaajan paria viikkoa ennen koulun alkua, jolloin sovittiin tarkemmat aikataulut opiskelun alotukselle, puhuttiin vähän mun tavotteista vuoden ajalle ja ylipäätään juteltiin siitä, mitä mä haluan sitten tulevaisuudessa. Kiitos tän ryhmänohjaajan mulla on ensi syksylle opiskelupaikka jemmassa. Kuitenkin, sain sumplittua koulun alotuksen lokakuun puoleen väliin Turkin reissun jälkeen.



Muistan vieläkin, miten paljon eka koulupäivä kuumotti mua. Äiti vei mut sinne, ja muistan edelleen sen jäätävän tärinän auton etupenkillä. Suunnittelin kovasti mahollisia pakoreittejä, ja meinasin oksentaa päälleni kun pelotti niin paljon... menin luokkaan ja olin ihan että mitä, kaikki oli tosi ystävällisiä heti alkuun, ja tunsinkin luokalta yllättäen etukäteen kaks tyyppiä. Ensimmäisellä tauolla mulle tultiin jo juttelemaan, ja muistan vaan ajatelleeni et yhyy miten ihania ihmisiä täällä voikaan olla.



Pikkuhiljaa asiat lähti sujumaan. Kouluunmeno ei enää tuntunut kidutukselta, pääsin aamuisin sängystä ylös ilman itkukohtauksia, ja herranjumala, musta oli jopa mukavaa mennä kouluun niiden ihmisten keskelle. Aloin tottua ryhmään, ja ystävystyä ihmisten kanssa joiden seurassa vietin 8 kuukauden ajan arkipäiväni. Työharjottelut työnti mut taas pois mukavuusalueelta, mutta ainoostaan hyvällä tavalla. Mulle annettiin mahdollisuus ottaa pieniä askelia, joita muuttaa ajan kanssa harppauksiksi omaan tahtiin. Sain kaiken tarvittavan tuen ja paljon enemmän, mitä tarttesin noustakseni siitä suosta mihin olin aikalailla ite itteni ajanu kevään ja kesän aikana.



VaKulla opin olemaan oma itteni, sanomaan ääneen mielipiteet ilman pelkoa muiden ajatusmaailmasta, uskalsin olla sitä mitä oon aina halunnut ja pääsin miettimään ensimmäistä kertaa ihan oikeasti, mitä haluan tehdä tulevaisuudellani. Opin myös VaKulla ensimmäistä kertaa elämässäni laskemaan prosentteja, tästä kuuluu kyllä täys kiitos Marjolle joka niitä meikäläisen päähän jaksoi kerta kerran jälkeen takoa lisää.

En keksi enää tähän loppuun mitään, mitä sanoa. Kiitos opettajat, kiitos uudet sekä vanhat kaverit ja ennen kaikkea kiitos VaKu, siitä, että ette ikinä päästänyt mua takas pohjalle vaikka moneen otteeseen sinne pyrin. Halataan kun tavataan.

21/05/2015

 Moikka!

Ajattelin tehä tämmösen höpöttelypostauksen erikseen, ihan vaikka sen kunniaks että kesä lähestyy, ja vois olla hyvä päivittää kuulumiset pitkästä aikaa jopa tällekin puolelle. 

 Roope tosiaan lähti toissapäivänä näin neljän viikon jälkeen, enkä oikein tiedä miten päin pitäis olla tai miten tähän pitäis reagoida. Toisaalta jees jäädä yksin, eikä olla edes kauaa erossa kun tulee Roopen valmistujaiset ja oon siellä sit tovin mut silti, en oo ollu yksin aikoihin... Mut eiköhän tästä selvitä, kuitenkin erossaoloa tulee vaan reilu viikko kaikesta huolimatta. Kesä tottakai vähän jännittää, kun ei noita töitäkään tullu ainakaan toistaseks, niin rahallisesti tulee olemaan tiukkaa... Toivotaan vaan et asiat saadaan jotenki sumplittuu järkevästi! Otin lähdön paljon raskaammin mitä oisin olettanu, paniikkikohtausta puski melkeen perjantaista lähtien päälle kokoajan, ja siitä johtuen olin kärttynen ja itkunen vähän väliä. Onneks nyt on vähän helpottanu, meinas ampua skitsoilu yli jopa mun mittapuulla.

Kesäduunia ei tuttuun tapaan taaskaan tullut, vaikka vaatimattomat 15 hakemusta lähetin, ja varsinkin Mikkelin kaupunki toitottaa joka suunnasta palkkaavansa mielellään nuoria, jotka ei oo ennen ollu töissä ja on täysin vailla työkokemusta. Kiva olla 17-vuotias ja ilman kokemusta palkkatyöstä, lähde näillä eväillä selviämään yksin... no jaa, eiköhän vikaa ollu mussakin mut ihmetyttää koko järjestelmä. Ei voi mitään, pakko kai ens kesänä yrittää uusiks. Sain yhdeltä tuttavalta lapsenvahtihommia silloin tällöin, eli on edes jotain. En tosin tiedä miten usein ja paljonko..



Kesä on muutenkin suhteellisen pelottavaa aikaa mulle, koska en osaa toimia ilman rutiineja. Huomasin jo sen viime vuonna puolikkaan välivuoden aikana, ettei tuu mitään jos vaan olen ja se oli varmasti osasyy siihen, että paniikkioireet laukes kunnolla sitten syksyllä uuteen kouluun mentäessä. Kuumottaa syksyllä alottaa taas merkonomipuoli, vaikkakin asiat on nyt ihan toisin ja oon saanu lääkkeet jotka auttaa, sekä oon ylittäny itteni asian suhteen miljoonasti ja päässy pahimmista peloista yli. Kuitenkin samalla alitajunnasta hiipii pelko, joka sillon tällön pistää käpertymään peiton alle kippuralle ja nielemään kyyneleitä. Ootan kuitenkin samaan aikaan innolla koulun alkua, ja kun oon jo vähän henkisesti valmistautunut tähän niin eiköhän se siitä. Viime syksynähän mut heitettiin kouluun semmosella viikon varoitusajalla... Se oli ihan liikaa.

Mut onhan tässä kaikenlaista kivaa tulossa onneks! Kesäloma alkaa pian, ja toivonmukaan säätkin lämpenee vähän sen mukana. Kesäkuun alku menee luultavasti aika tiiviisti Roopen kanssa, koska sillä alkaa sit työt niin pitää ottaa ilo irti vielä kun voi hehee. Helsinkiin pitäis selviytyä silleen et 27.6 pääsis Olympiastadionille jytäämään 1D'n tahtiin, EN EHKÄ JAKSA OOTTAA EI VITTU. Okei oho sori käyttäydyn. Oon niin riemuissani! Osaan varmaan pikkuhiljaa kaikki niiden biisit ulkoo, enkä ees voi kuvitella miltä tuntuu nähä ne livenä oh doge.



Päätettiin myös pistää elämä risaseks ja tilattiin matka Kreetalle heinäkuun puoleen väliin. Vietetään siellä viikko, ja tarkempana kohteena on Hersonissos, tai Hernosissassussas kuten Roope asian mielellään ilmaisee. Älkää kysykö, en tiiä koko mestasta muuta kun sen, että sen lähellä on huisi vesipuisto, iso akvaario ja dinosauruspuisto. Siinä onkin tiivistettynä mun viikon ohjelmisto haha ei vaan, kai sitä vois välissä vaikka shoppailla...  On siellä kai myös joku ranta, millä koittaa epätoivosesti grillata itteensä ja leikkiä hyljettä.

Epäilen vahvasti, että käynnistän nyt Simsin/Netflixin ja alan tuhoamaan jääkaapista löytyvää nistipataa, koska en enää keksi muutakaan. Hiton yksinäiset viikonloput, vihaan teitä.

18/05/2015

Heeei!

Ja anteeksi tämä suurimuotoinen motivaatiopula. Tällä kertaa en edes omaa äärimmäisen hyvää tekosyytä, vaan voin aivan julkisesti myöntää laiskistuneeni huomattavasti, mitä lähemmäs kesää mennään. Luojan kiitos ainoa laiskistumiskohde on blogi, muut osa-alueet elämässä tuntuu ottavan tuulta alleen koko ajan lisää mikä hämmentää suunnattomasti, oon esimerkiksi innostunut siivoomaan älyttömästi...

Oon myös viimeaikoina pistäny vähän shopaten, mistä alunperin pitikin tulla teille postailemaan. Oon pitäny aikalailla mielessä ton tulevan sesongin näitä ostoksia tehdessä, koska kuten jo aiemmin mainittu, mun kesävaatemäärät ei oo mitään huisin suuria. Oon kyllä aika vähän shoppaillu vaatetta, ja kaipailisinkin ehkä jotain lyhythihasta lisää ja ehkä jonkun villikortti-mekon niin kaikki menis hyvin.



Ensimmäisenä ostin pitkähihaisen crop topin, koska noh se oli halpa lol ja aika kiva hameiden kanssa. Pitäs vaan saada jostain perusmusta kellohame tän kanssa, omistan yhden hameen tällä hetkellä joka on oikeesti auttamattoman lyhyt (T: Nita, joka osti sen 3 vuotta sitten ja valitti kuinka se on liian pitkä... oon tulossa vanhaks.)... ois ihan kiva ettei kannikat vilkkuis aina.



Lötköshortsit on myös H&M'n. Kaipasin farkkushortsien lisäks kaappiin jotain tällasta niille päiville kun kunnon housujen pukeminen tuntuu ylitsepääsemättömältä, tai käyn viemässä roskat tai muuten vaan haluan piilottaa löllyvät sisäreiteni kaikilta ohikulkijoilta. Pelkään pahoin et asun näissä koko kesän... on nimittäin sen verran miellyttävät pöksyt!

Siihen loppukin vaateostokset. Näiden lisäks ostin jotain vaaleanpunaista ja söpöä...



Mun sisällä yhä majaileva pikkuernu bongas tän Anttilan hyllyltä halpaan 15 euron hintaan, kun 16-vuotislahjaksi iskältä saama aiempi kulta päätti sanoa ittensä irti, ja lämmetä vaan kun johtoa pitää tietyssä asennossa. Kiireaamuista tuli jopa aiempaa jännittävämpiä, kun samaan aikaan pitäis sutia ripsaria ja pitää suoristusraudan johdosta kiinni. Tää lämpenee parhaillaan 230 asteeseen ja sammuu itsestään jonkun ajan jälkeen, joka onkin tämmöselle lahopäälle aikasta kätevä keksintö.



Kävin kahlaamassa pitkin Mikkeliä halpojen meikkien perässä, ja Carlsonilta löysinkin tämmösen merkin kun Essence. Kuulemma saksalainen brändi ja ihan helvetin halpa, maksoin tästäkin ripsarista kaksi euroa ja meikkivoiteesta kokonaiset 4e. 50 puuteripaperista pulitin toiset 2 euroa, mitä tapahtuu? Ainakin kaikki mun ostamat setit ajaa asiansa täydellisesti, ripsarikin on tosissaan vedenkestävää eikä muuten hievahda mihinkään vaikka kuinka hinkkais.



Tässä vielä se meikkivoide kera primerin, jota käytän. Sekotan näitä joka aamu ja lätkin siitä naamaani, koska oon huomannu et meikkivoide pelkästään on ihan liian jyty naaman rasvoittuville alueille, varsinkin kun oikeestaan posket on enää ainoot mitkä kaipaa enemmän peittoa. Heti kun nää loppuu niin vaihdan varmaan CC-voiteeseen tai jotain, peitepuikko auttaa sit poskien suhteen kovasti.

Mut joo, jos niitä kuulumisia vaikka ens kerralla ja ilman, et ne venähtää melkeen kuukauden päähän...! :D nähdään taas!

29/04/2015

Pitkästä aikaa viime aikojen soitetuimpia, olkaa niin hyvät!

Sannin uus levy on ollut tän viikon aikamoisessa soitossa, koska Sanni on ihana. En oo vielä ihan täysin lämmenny, mut pikkuhiljaapikkuhiljaa!

Oon kuunnellut pari päivää innoissani HCSS'aa, pitkästä aikaa, koska kuulin että nekin nähdään Jurassicissa elokuussa! Pakkohan se on käydä tsekkaamassa, keksi yhtään tekosyytä olla menemättä siinä vaiheessa kun Ruotsin pojat rantautuu omaan kotikaupunkiin.

Tää jostain syystä nousee kuuntelulistalla korkeelle aina kesän lähestyessä, tiedä mistä se johtuu...!

Lost Society soi ja kovasti, oon kyllästyny viimeaikoina jytäämään lähinnä poppia joten tää on kai looginen jatkumo siitä....?

Tässäpä niitä, vähemmän on tullu nyt jytäiltyä kunnolla niin listakin jää lyhyemmäks. Palaillaan astialle, kunhan löydän jotain kirjoitettavaa!

20/04/2015

Moikka!



(mikä vaivaa laatua, vitsin Flickr!) Voitaisko keskustella hetki tästä huikeesta sääilmiöstä? Semisti lämmittää mieltä (ja muutenkin), kun viikonlopun lähinnä vaan satoi, milloin räntää ja milloin vettä. Hurja piristysruiske tuo aurinko, toivottavasti se ei mee ikinä pois....!

Ilmeisesti on kevättä rinnassa mulla siis muutenkin, käänsin nimittäin koko huoneeni ympäri kevätsiivouksen merkeissä. Pahin myllääminen on kuitenkin vasta edessä, koska ajattelin tässä parin viikon sisään tyhjentää mun vaatekaapin kokonaan, ja kattoa et mitä siellä on mikä enää sopii tyyliin saatikka päälle. Viime kesään verrattuna on tullut hiukan kerättyä tuota lantiota lisää, joten ainakin kaikki shortsit lähtee mäkeen. Just naureskelin vaatteita viikatessani, et oon aina eläny siinä uskossa et mulla on vähän farkkuja ja paljon shortseja...



Tässä kuvassa on kaikki mun farkut. Näiden lisäks kaapista kylläkin löytyy täydellisesti istuvat kolitsipöksyt ja tekonahkapöksyt. Ihan kiitettävä valikoima siis...



....ja tässä taas mun shortsit.... pitää varmaan käydä kasvattamassa valikoimaa vähän ennen kesää, ainakin mustat ja vaaleemmat farkut ois kivat, ja sit jotkut rennot kolitsi/kangasshortsit, kun ei jaksa näyttää muuten erityisen fiksulta. Ainoot kriteerit mulle oikeestaan on mukavuus, ees normikorkuinen vyötärö ja tavallista pidemmät lahkeet. Viime kesä pyllyshortsien kanssa riitti, en jaksa enää huolehtia siitä millon kannikat vilkkuu.

Ajattelin tosiaan penkoa ton vaatekaapin läpi kunnolla, ja mietinkin, että miks en kuvais koko projektia blogiin! Mulla on hovikuvaaja päivittäin käytettävissä seuraavan neljän viikon ajan, joten ois myös aikaa. En vielä tiedä mitä tekisin niillä vaatteilla jotka lähtis pois, myyminen on niin vaivalloista että varmaan mieluummin lahjotan ne joillekkin, joilla on niille enemmän käyttöä.



Siinä vielä mun turpa niille, ketkä on jo ehtiny unohtaa miltä näytän. Nutturakampauksesta on tullu mun ehdoton lemppari helppoutensa vuoksi, ja se ei oo ikinä tiellä. Itseasiassa tälläkin hetkellä kirjottelen tätä samanlainen hökötys päässä.... kuvassa tosin vaan tavallista huolitellumpi versio, kun oli aikaa ja jaksoin nähdä vaivaa kerrankin.

Mutta, tässä tais olla kaikki tältä erää. Palataan seuraavan kerran kunhan kerkeän, saa nähdä miten käy tasaisen postaustahdin kun kokoajan pitää olla huomioimassa toista (nytkin Roope on töissä), mutta uskon että eiköhän sitä aikaa liikene. Nähdään taas!

ENÄÄÄÄ 9 VIIKKOA KEIKKAAN OMG!!!!!

12/04/2015

Moi!

Päätin näin pitkän postaustauon jälkeen palata näin sunnuntain kunniaks blogin äärelle. Yllättävää sinänsä, että mulle on tän tauon aikana jopa tapahtunut jotain! Juhlittiin pari viikonloppua sitten meidän porukan junnun, Iidan, laillistumista perinteisin aittakemuin. Bileet oli ite synttärisankarille täys yllätys, Iida eli viime sekunteihin asti siinä uskossa et vietetään meillä kahdenkeskinen tyttöjenilta kera suklaan ja tietokoneen...

 Ostettiin Iidalle ämpäri, johon sitten suunniteltiin täydellinen 16-vuotiaan selviytymispaketti! Selviytymispaketista kuoriutukin sit loppujen lopuks kortsuja, raskaustestejä, banaanilikööriä, särkylääkkeitä, suklaamuna, hammasharja ja -tahna.... Eipähän ainakaan jää mitään elämästä puuttumaan tän jälkeen, se on varmaa.



Oli kyllä mukava ilta, varsinkin kun kuulu ite niihin selväpäisiin ja sai vaan hyväntahtosesti naureskella muille. Osalla oli peto kyllä aikalailla irti, mut onneks ämpäri oli päässä nii ei sattunu kovasti;) seuraavana aamuna ei vaan tainnu olla ihan yhtä hauskaa... kurjaa kylläkin, ettei Iidan oksuämpärille tullu vielä käyttöä, mut onneks tässä vielä ehtii juhlia kaiken näköstä niin saadaan sekin käyttöön.



Aamulla suunnattiin Iidan kanssa takas meille hyvin hehkeinä ja puolet vaatteista ämpärissä. Toin omat petivaatteet illalla mukana, joten näytin aika hehkeeltä. Sitä järkyttyneiden katseiden määrää, mitä saatiin tossa reilun sadan metrin aikana... Toivon vaan kovasti ettei tuttuja tullu vastaan tai vois vähän hävettää.

Kuinka jees muuten on, et viimeaikoina säät on alkanu lämmetä ihan huimasti. En voi muuta ku rakastaa sitä et aurinko paistaa, ja eilen oli jo ekat shortsikelit! Autossakin meinas tulla kuuma, kun valtas takapenkin yhessä Minjan ja Roopen kanssa.



Roope häippäs itseasiassa tänään, ja loppupäivän ajattelinkin vaan makoilla sängyssä peittojen alla ja kerätä voimia ens viikkoon. Koulunkäynnistä on alkanu tulla kumman raskasta, ehkä mun sisäinen laiskuri alkaa taas heräilemään hehee mut pitäis ryhdistäytyä tai tästä tuu muuten yhtään mitään taaskaan. Onneks Roope tulee tänne ens viikolla kuukaudeks työssäoppimaan niin onpahan joku potkimassa aamusin ylös sängystä tekemään jotakin. Mul alkaa taas viikon työharjottelu ihan kohta, oon kirjastos ja työajatki höllii ku joinakin päivinä meen vasta kahteen duuniin. Kelpaa paremmin kun hyvin meikäläisen rytmiin, kaiken saa tehdä rauhassa eikä ainakaan tuu kiirus!

Ja hei, tähän loppuun haluan jakaa vinkin muille punapääystäville!

Värjäsin tukkani tällä, enkä oo eläissäni nähny niin kirkasta kestoväripunasta, kun tän kanssa. Värin nimi on tosiaan Cherry Bikini, ja numero 660 (kuten paketissa lukee...). On myöskin kestäny tukassa ihan kiitettävän hyvin, vielä saunomisenkin ja shampoopesujen jälkeen näyttää kirkkaalta, joka on ainakin mulle aika positiivinen yllätys!

Mutta nyt palaan takaisin Netflixin pariin ja jatkan herkkujen naamariin mättämistä, pitää jollain täyttää tätä tyhjiötä mikä siitä seuraa että oon jäänyt taas viikon ajaksi ihan yksin nukkumaan (ihan kun kärsisin siitä että saan vallata koko sängyn yksin....!)

The Liebster Award

Sain ihastuttavalta Liinalta tämmöisen blogihaasteen, joka onkin mun eka kunnon blogihaaste tämän blogin puolella! Eli haasteen idea on hyvin simppeli, vastaan 11 kysymykseen, keksin saman verran omia ja haastan 11 bloggaajaa, joilla on alle 1000 lukijaa, tekemään saman. Sen suuremmitta selittelyittä, mennääs Liinan kysymyksiin!

1. Mikä on vaatekaappisi turhin vaate? Voit laittaa myös kuvan!

Oon niinkin onnellisessa asemassa, että oon saanut vaatekaappini siihen kuntoon, ettei siellä ole oikeestaan lainkaan turhia vaatteita! Vähiten käytössä on varmaan parit hupparit jotka on ylilaiskoja päiviä varten, tai Roopelta varastetut t-paidat joita nuuhkin aina pahimman ikävän kourissa hehe. 

2. Millainen olisi unelmiesi asunto?

Ei tämmöstä voi kysyä???? :DD pohdin tätä ihan pienen ikuisuuden... Mutta noh, lähinnä mua eniten kiehtoo tietynlainen simppeliys, ja sen takia haluaisinkin mun kämpän olevan suurimmaksi osaksi valkonen. Tarviin ison kirjahyllyn, koska mun kirjamäärä on suuri jo nyt, enkä edes oo vielä päässyt ostelemaan puoliakaan kirjoista, joita tahtoisin. Lukutoukka mummo oli parhautta, pienestä asti opetettu lukemaan sekä arvostamaan kirjoja. KUITENKIN, en tahdo hirveen suurta asuntoa, eli sanotaanko et mun unelmien kämppä ois ehkä semmonen kivan kokoinen kaksio Helsingistä tai Tampereelta semi keskustasta, siinä ois isot ikkunalaudat joilla vois istuskella aamuisin ja sisustus ois vaaleaa, harmaalla ja vaikka punaisella sävytettynä. Mul ois kaks isoa karvasta koiraa jotka nukkuu mun kanssa mun sängyssä ja mulla ois iso sohva mihin mahduttais kaikki lötköilemään. 

3. Mistä kuuntelet eniten musiikkia - streamaatko, tietokoneen muistista, iPodista, levyiltä...

Eniten kulutan Spotifya, koska sisko maksaa joululahjaks mulle Premiumia. Musiikki kulkee aina mukana puhelimessa, eikä tarvii edes nettiyhteyttä kun parhaat listat on ladattuna suoraan puhelimeen. Levyjä ostelen myös silloin tällöin mut nykyään menee rahat aina muuhun kun siihen parinkympin cd'seen, esimerkiks keikkoihin tai kavereiden näkemiseen. 

4. Jos olisi pakko valita, asuisitko mieluiten vuoden Argentiinassa, Lapissa vai Kiinassa?

Lappi ois mulle varmaan sopivin, kun nautin kylmästä sen verran kuitenkin. Ois myös siistiä nähä poroja!!!

5. Mikä on hienoin/vaikein ruokalaji, jonka osaat valmistaa?

Oon oikeesti keittiössä ihan kamala, tyyliin kanakastike on hienointa mitä osaan valmistaa... 

6. Millainen on ollut tähänastisen elämäsi paras päivä? Jos et osaa päättää, kerro useammasta!

Ok nyt alkaa ällösöpöily mut varmaan se päivä, kun alettiin seurustella Roopen kanssa. Tavattiin tosiaan Tinderissä (kyllä...!) joskus koooolmisen kuukautta sitten, ja oli aika selvää pian sen jälkeen et jotain tästä luultavasti tuli. Roope kävi paristi täällä eikä asia edenny minnekään, tosin kärsin mustasukkasuudesta koska oon semi omistushaluinen. Asia tuli itseasiassa ystävänpäivänä puheeks meillä kun oltiin jo käymässä nukkumaan, ja ilmotin Roopelle et tässä on tasan kaks vaihtoehtoa; joko me tehdään tästä virallista tai tää oli tässä, en enää kestä sitä että kiinnyn ihmiseen niin paljon ilman että on mitään ns. sovittuja sääntöjä tai vastaavaa. Roope tokas siihen vaan "no, ei kai täs oo sitten kun yks vaihtoehto", ja olin täysin varma et tää oli nyt tässä (Roope oli aiemmin ilmassu aika selvästi olevansa haluton mihinkään vakavaan), ja olin jo itku kurkussa silleen "ai tää oli nyt tässä?" niin Roope nousee kyynärpäänsä varaan ja kattoo mua silmiin ja sanoo "Ei, vaan me seurustellaan." Maailman urpoin hymy levis kuulemma hitaasti mun naamalle kunhan suuresta hämmennyksestäni toivuin, enkä varmaan ikinä unohda sen tilanteen randomiutta ja sitä miten nopeesti se eteni. Joten, sanoisin että se on miun elämäni paras päivä tähän asti!

7. Mikä on lempikukkasi?

Lilja. Mummon hautajaisissa oli niitä, joten siitä on tullu myös tietyllä tapaa aika merkityksellinen kasvi. Ja onhan se kaunis kuin mikä!

8. Millaiseksi kuvailisit pukeutumistyyliäsi?

Se on semmonen tylsän ja kivan välimaastossa oleva, suhteellisen rento ja mun mittapuulla värikäskin. Tärkeintä mulle on mukavuus ja nätti istuvuus, pitäis karsia suosiolla taas vähän vaatekaapista pois kaikkia liian isoja jne vaatteita pois, kun ei ne tee minäkäsitykselle hyvää lainkaan, ainakaan ne liian pienet...










Siinä muutamia esimerkkikuvia!

9. Mikä on/oli lempiaineesi koulussa ja miksi?

Perus köksän lisäks nautin suunnattomasti historiasta, varsinkin sotia käsitellessä (sekä myös Natsi-Saksa kiehtoi) ja äidinkielestä! Oon aina ollut suhteellisen hyvä kirjottamaan ja mielikuvitusta riittää, joten se oli kivaa. Itseasiassa, ysiluokalla vetelin äidinkielestä heittämällä ysiä ja kymppiä kokeesta.... Myös musiikki oli kivaa vaikken osaa laulaa saatikka soittaa (paitsi bassoa vapailla kielillä), mutta se tekemisen meininki ja konsertteihin valmistautumisjännitys oli mukavaa!

10. Kadutko joitain päätöksiäsi?

 Oon oikeen vuosisadan sankari tän asian suhteen, jään tosi helposti vellomaan pienimpäänkin asiaan minkä teen mielestäni väärin tai valitsen huonosti ja pidän huolen etten unohda sitä ikinä. Oon nyt yrittänyt päästä siitä yli ja ottaa menneisyyteen semmosen 'fuck it'-asenteen, mulla on kuitenkin nyt hyvin enkä oo päätyny sen isompiin ongelmiin ratkaisuideni takia joten uskon et oon ihan hyvässä jamassa.

11. Onko sinulla jotain hassua, outoa tai pöhköä tapaa?

Yritin kääntyä kavereiden puoleen näissä mut en saanu irti järkeviä vastauksia, ainoo mistä Roope mainitsi oli se, että mun kitalaessa on reikä mikä menee läpi nenään (halkiolapsen ilot), niin pystyn imemään sitä kautta ilmaa nenästä suuhun ja siitä kuuluu semmonen linnun piipityksen kaltainen ääni. Oon kutsunu sitä koko ikäni lintuääneks, ja kaikki on aina ihan vauhkona et missä on lintu kun alan piipittämään! Mun täytyy myöskin kattoo aina lasin pohjalle kun otan kaapista sen et onko se puhdas, meillä oli aiemmin vähän huono tiskikone joka ei putsannu joka lasia kunnolla niin siitä jäänyt. Sit ööö nään jotkut numerot mielessä väreinä, esimerkiks numero 7 on selvästi keltanen ja 2 violetti. Tällä jutulla oli ihan joku nimitys mitä en enää muista, mut mulla noi tulee siitä että pienenä Buu-Klubbenissa tuli lastenohjelma missä oli muistaakseni numeroituja eläimiä jotka oli ton värisiä...

Ja sitten on vuorossa miun kysymykset!

1. Jos olisit eläin, mikä eläin olisit?
2. Saat valita itsellesi supervoiman. Mikä se on?
3. Muistatko usein unesi?
4. Mikä oli sinun suosikkiohjelmasi, kun olit pieni? Entä laulu?
5. Onko sinulla mitään käyttäytymismallia, josta haluaisit oppia pois?
6. Kerro meille hauska 10 sanan tarina!
7. Pistä kuva. Kuva saa olla mistä vain, vaikka selfie jos siltä tuntuu.
8. Oletko koskaan onnistunut säikäyttämään itseäsi, esimerkiksi peilikuvan kautta tai muuten vaan?
9. Onko sinulla selkeää poliittista kantaa? Jos haluat, niin kerro se!
10. Joudut päättämään yhden elektroniikkaesineen, josta luovut kuukaudeksi. Mikä se on?
11. Jos saisit siivet, minne lentäisit ensimmäisenä? 

Haastan blogit nimeltä HELLO WORLD, hunninko maailmankartalle, Jonlicious ja Taivaanlaiva!