Don't fear me honey, I just wanna shoot you down

Moi taas!

Pitkästä aikaa. En jaksa edes selitellä, oon ollut kokoajan jossain tai toipumassa jostakin.

Juu tosiaan. Olin Maaningalla, mistä nyt ei oo mitään järkevää kerrottavaa. Lähinnä maattiin sängyllä, stalkattiin ihmisten Ask.Fm'iä ja syötiin jokapäivä liian paljon karkkia.

Ja mulla oli myös se nukutus! Suhteellisen helppo kokemus oli tällä kertaa, mutta joudun menemään vielä uudestaan sinne toukokuussa... Ei hirveesti houkuta, varsinkaan kun nyt olo oli mikä oli nukutuksen jäliltä. Ei niinkään lääkeaineiden takia, mutta järjetön nenä- ja kurkkukipu hengitysputken takia ja siihen päälle puskeva flunssa lihassärkyineen kaikkineen oli aika ... jännittävä yhdistelmä. Siihen päälle vielä jäykkäkouristusrokotteen jäliltä kipeä käsi niin olo ei todellakaan ollut hirveän juhlittava.



Oon myös kaivannut ihmisiä joita en ole nähnyt aikoihin, ja tajunnut että ehkä joihinkin ei olis pitänyt tutustua alunperinkään. Ois elämä aika paljon helpompaa kun ois jättäny välistä pari asiaa, ei olis tarvinnut syyllistää itseään tai katella kusipäiden naamoja yhtään sen pidempää kun oli tarvis.

Lähinnä tässä jutussa mua eniten vituttaa se että miten sinisilmänen mä itse olin. Mä luotin sokeesti ja annoin kaiken mahdollisen avun. Kaiken itkemisen ja anelun jälkeen olin valmis pysymään edelleen rinnalla. Ei jumalauta oikeesti, millanen kusipää toinen ihminen voi olla. Onnea vaan jokaiselle joka siihen joskus päättää tutustua. Eiköhän se ennen pitkää teitäkin puukota selkään.

Mutta juuh, eiköhän tämä aihe oo tän blogin puolella loppuunkäsitelty.

Oon miettinyt tätä ulkoasua, ois kivaa väsätä joku uus! Mutta en vielä oikeen tiiä millanen.. Mutta ehkä se ei oo tämän ajan murhe, katellaan sitä vaikka joskus. Tuntuu tosi inhottavalta kun oon laiminlyönyt tän blogin niin täysin. Positiivista on kylläkin se, että olen kerrankin tehnyt jotain enkä vaan lusmunnut sängynpohjalla.

Olen muuten muuttanut mun ruokailutottumuksia jonkun verran. Tai no, vähentänyt karkin määrää... Aiemminhan mulla valehtelematta meni semmonen Fazerin sininen päivässä. Ja jos oli enemmän rahaa niin saattoi mennä enemmänkin. Sen huomas kyllä että musta tuli super kiukkunen jossen saanut syödä sitä joka päivä. Nyt en oo keskiviikon jälkeen syönyt kun pari semmosta pientä pääsiäissuklaapatukkaa ja Lidlin pienen suklaalevyn. Se on mulle oikeasti aika vähän ja oon tyytyväinen itseeni. Edelleen on kuitenkin paljon parannettavaa mutta uskon että tästä se lähtee!

Palaillaan huomenna, silloin teen postauksen eräästä äärettömän tärkeästä henkilöstä, kenen kanssa näin ensimmäistä kertaa jo 4 vuotta sitten. En tajua miten aikaa on mennyt jo niin paljon.

P.S.

You're just a waste of time
And you really drove me crazy
You're just an awful mistake
Who are you to spit on me?
FUCK YOU

I wanna laugh with you
I need a hummer to run on yer body
Gonna put your head in a fucking box
Cause I want you

Burn, burn 'n' die

 

:)))))))))