sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

Maybe one day you'll understand why Everything you touch surely dies

DSC_0777

Terve pitkästä aikaa!

Tapahtui taas suunnittelematon blogitauko. On vaan yksinkertaisesti niin helvetin kuuma, että mun kaikki voimat menee siihen, että muistan edes juoda ja syödä. Joista jälkimmäistä en oo tänäänkään suorittanut laisinkaan, jossei suklaata ja sipsiä lasketa. Ups.

Ja siis oikeesti uskokaa, että mun piti ryhdistäytyä tässä heinäkuun mittaan tän blogin kanssa ihan tosissaan. Suunnittelin jo vaikka mitä, mutta sitten viileys loppu, helteet tuli ja tukehduin melkeen. En tiiä johtuuko rivarin päätyasunnosta vai kenties siitä, että heti mun ikkunan vieressä on tuulen täysin blokkaava seinä, niin mun huoneessa on noin 10 astetta enemmän lämmintä, mitä ulkona. Oishan se ihan kiva pystyä oleen täällä vaikka vaatteet päällä mut mitä sitä liikoja toivomaan. Myös kivaa ois se, ettei suklaalevyn pöydälle jättö haittais tai et huulirasva pysyis kasassa.

 Varmaan ei kahteen kertaan arvata, etten oo oikein helleihmisiä? Nautin niistä säistä, kun huoletta voi heittää pitkähihasen päälle, eikä tuu kuuma. Tai voi laittaa sukkikset jalkaan, eikä jalat valu hikeä. Hupparikelit on mulle ihan ok, joku +15 ja kevyt tuuli, yhyy rakastan. Oon just jokasen hellerakastajan painajainen, haha. Ja kyllä lämpökin mulle kelpaa, ainakin Turkissa ei se yli 30 astetta lämpöä päivittäin edes haitannu. Se oli jotenkin ihan erilaista kun täällä, ilma ei ollu hiostavan kostea.

DSC_0704

Ihan loistokirja. Tää on mummon vanha, ja oon lukenu tän jo kaks kertaa! 

En muistanutkaan mainita, miten yhteishaun kanssa. No päin vittuahan se tunnetusti meni, eli ei koulupaikkaa herunut ei. Voin kertoa että harmitti enemmän kun ikinä, itkutkin tirautin tyylikkäästi, kunnes äiti käski ottaa itteäni niskasta kiinni, ja alko listata vaihtoehtoja, mitä mulla vielä on. Niistä jäljellä on enää täydennyshaku, jossa hain Mikkeliin lähihoitajaks, ja oppisopimus. Tällä hetkellä toi oppisopimus houkuttais semisti enemmän, kirjoista pänttäily ei kuitenkaan oo koskaan ollu oikeen mun juttu. Pääsis oppii asioita käytännössä, sais rahaa vähän sekä työkokemusta. En vaan keksi mitään huonoja puolia. Onhan siinä tietenkin enemmän duunia, kun tavan koulunkäynnissä ja vaikka mitä, mut ihan sama. Koen että toi ois mulle monella tapaa parempi vaihtoehto, ja oon sen takia valmis tekemään sitten töitäkin enemmän.

Oon viimeaikoina yllättäny itteni, ja onnistunu laajentamaan musamakuani täysin, ja ujuttamaan väliin paljon kaikkea, mitä en ennen vois uskonu kuuntelevani ikinä. Kuka ois uskonu, että mun Spotify-soitetuimmat listalta löytyy joku päivä vielä Shakiraa? Tai että mun eniten soitetuin biisi on Softenginea? Itseasiassa, jos jotakuta kiinnostais vähän enemmän päästä näkee tota listaa, niin voisin siitä väsätä muutaman postauksen! Siellä on kuitenki 20 biisiä, niin en kehtaa yhteen postaukseen niitä rykästä. Joku multa pyytelikin aiemmin musiikkipostauksia, käviskö ne tässä muodossa?

Ainiin, mun ulkonäössä on käynyt aika iso ja oleellinen muutos. Otin venytykset kokonaan pois! Toinen niistä kenkkuili vähän väliä, se on kehittäny itelleen jonkinnäkösen blowoutin, se ärtyy vähän väliä, turpoo ja kutittaa ja kirvelee ja punottaa. En muutenkaan koe, että ne enää sopis niin hyvin mun ulkonäköön kun aiemmin. Haluan käyttää normikorviksia. Ja nää on palautunukkin ihan super hyvin! En osaa mitään tarkkaa lukua sanoo, mutta mun 14 millinen spiraali menee enää noin puoleen väliin. Ehkä nää tästä ajan kanssa palautuu sitten ihan loppuun asti, sen näkee sitten. Oon tyytyväinen jo tähänkin, kuitenkin kun 16 millisen palautumisesta ei oo mitään takeita. Varsinkin, kun venytin nää oikeesti kaikkien neuvojen vastaisesti; ihan liian nopeesti, ilman rasvaa ja työnsin koruja väkisin korvaan kivusta huolimatta. Monestihan nää onkin sit revenny sen takia ja on jäätävät ryppykasat.

DSC_0788

Siinä vielä uusin naamakuva, jonka lisäsin tonne sivupalkkiin kans. Ens oikeen tykänny missään vaiheessa siitä aiemmasta, se ku oli niin huonolaatunen ja muutenki jotenkin tunkkanen. Oon vähentäny silmämeikkiä ihan sikana! Enää ei pahemmin silmää miellytä semmoset sentin paksuset ja puol metriä pitkät cat-eyet, vaan tykkään tommosista ohuen simppeleistä. Oon myös oppinu käyttää ripsentaivutinta! Oon niin neiti, että ostin sellasen vasta joskus alkuvuodesta. Eihän sitä ookkaa tullu meikattua, ku vasta vitosluokalta.

wtf

Hahah päätin tehä tämmösen eilen, ku aloin kelaa sitä että kuinka paljon oon oikeesti vuodessa muuttunu. Vähän on ehkä kahdessa vuodessa käsitys kauneudesta ja siitä, mikä sopii muuttunut. Varsinkin toi vuoden 2012 kuva aiheutti mussa järkytyksen, toi meikki on aivan jäätävän hirvee! Enkä tajua, miten oon voinu vasta vähän aikaa sitten tajuta, et kulmakarvoille vois esim tehä jotain. Ai hitto. Onneks kuitenkin kehityn kokoajan, ja aina vaan tajuan paremmin, mikä mulle sopii ja mikä ei. Mun mielestä esimerkiks lyhyt tukka käy mulle tosi hyvin! Paremmin kun toi jäätävän huonokuntonen, säälittävästi tupeerattu reuhka.

Ok, mun piti vaan nopee tulla ilmottaa et oon elossa... No, onpahan pitkästä aikaa luettavaa! Kertokaa mitä mieltä oisitte siitä Spotify-postauksesta! Lupaan nyt aktivoitua, teen viimeajan ostoksista vähän postausta ainakin. Toivottavasti monesta muustakin. Nyt heippa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

KAIKKI kommentit julkaistaan, vahvistus päällä vaan sitä varten että itse huomaan ne.