Now you shine, you're beautiful You're unbreakable

Moi taas!

Vähän on tullu laiminlyötyä blogia koska tässä on ollu vähän kaikkea muuta.

Oltiin ainakin käymässä isän kanssa Pielavedellä ukin luona, oli kivaa! Vietiin ukille synttärilahjaksi suklaata, syötiin hyvin ja vietettiin aikaa sukulaisten kesken. Oli kivaa kun taas oli noin iso porukka koossa, kaikki sedät oli siellä ja serkuistakin puuttu vaan yks. Oon siitä harvinainen tapaus että viihdyn TOSI hyvin mun sukulaisten kanssa. En tiiä mistä se johtuu mutta se on mukavaa. Ja sama asia on iskän sekä äidin sukujen kanssa, vaikka äidin sukua huomattavasti harvemmin näänkin.

Ehti tähän väliin myös mahtua ne pääsykokeet Kuopiossa. Voin sanoa että oli valehtelematta elämäni kuumottavin tilanne, olin nimittäin ensimmäistä kertaa kokonaan yksin kaupungissa, jossa en osaa kunnolla liikkua. Eikä mulla ollut mitään käryä koulun sijainnista. Onneks puhelimessa oleva Maps pelasti mut eksymiseltä. Jotain hyötyä älypuhelimesta, oisin ilman sitä ollu oikeesti ihan täysin hukassa.

Hah tuntuu että tässä välissä on tapahtunu paljon kaikkea... Myös se nukutus. Se meni oikeastaan paremmin kun viimeeks, puudutuslaput ehti vaikuttaa kauemmin ja sain vahvempaa esilääkettä joten paniikki ja kädessä tuntunut pisto oli kokonaan poissa. Oli kyllä jännä, mut on nukutettu elämäni aikana varmaan 6 kertaa jossei enemmän, mutta tällä kertaa tuli ensimmäisen kerran paha olo heräämisen jälkeen! Heräsin siihen kun lääkäri tuli vierelle kertomaan miten nukutus ja hampaidenpoisto kulu ja koitin inistä happimaskin alta "oksettaa..." meni varmaan puol minuuttia ennenku kukaan tajus mitä sanoin :D sain sit suoraan kanyyliin pahoinvointilääkettä ja sammahdin uudestaan heti. Nukuin tosi myöhään, siivoojat oli jo tullu siivoomaan osastoa kun mä vasta tein lähtöä. Kotiintulo oli yhtä helvettiä, autossa alko taas oksentaa ja meinasin monesti käskeä äidin pysähtyä. Samalla kuitenkin pelotti koska mulla oli kuitenkin suussa vasta tikattuja haavoja...



Tosiaan, syöminen oli pari päivää vähän hankalaa ja suu oli aivan helvetin kipeä. Mulla myös turpos toinen puoli naamasta kauniisti...



Mitä minä sanoin... :-----D

Ja sitten oli Euroviisut. Tää on mainitsemisen arvoista, koska jaksoin pitkästä aikaa katsoa ne kokonaan. Ja voitto meni NIIIIN oikeelle ihmiselle, Conchita on niin upea että en kestä. Miten joku voi olla niin kaunis? Musta on ihanaa että se voitti. Vaikkei ehkä tommonen yksittäinen juttu ohjaa Eurooppaa kohti suvaitsevaisuutta, niin se merkitsee paljon. Siinä vaiheessa kun Conchita julistettiin voittajaks niin täällä alko hirvee pillitys, se biisi oli loistava. Hämmennyin niin paljon siitä että se sai Venäjältä ääniä! Tai ylipäätään uskonnollisilta mailta. Onneks Suomi antoi sille 12 pistettä, ne meni täysin oikeaan osotteeseen.

En oikeen ymmärrä sitä kun ihmiset puhuu että hän voitti vaan partansa takia. Voihan se olla osa sitä mutta olihan se biisikin oikeesti loistava, ei sitä perusviisu-ulinaa vaan mahtipontinen ja tyylikäs. Lavaesiintyminen oli just niin täydellisen pelkistetty, ja se sopi tohon kappaleeseen. Eikä Euroviisut oo muutenkaan aikoihin ollut pelkkä laulukilpailu, luuleeko joku että Lordi ois voittanu jos ne ois ollu esiintymässä ilman pukuja? Ne hirviöpuvut ihmisiä houkuttaa, niinkuin ylipäätään kaikki erilainen.

On muuten kierolla tavalla aika hauskaa, että Conchita on kauniimpi kun tämän vuoden Miss Suomi... :DD

JA AINIIN!! Varattiin siskon kanssa matka Turkkiin ens kuussa, mua kuumottaa lentokoneeseen joutuminen nyt jo aivan älyttömästi... En ehkä selviä. Kivaa päästä ulkomaille ensimmäistä kertaa kunnolla!