Viimeviikko on kyllä ollu jotain niin uskomatonta etten löydä sanoja. Tunteet on heitelly ihan miten sattuu, ja oikeesti mun päässä myllertää just nyt silleen etten mä tiedä mitä mun pitäis sanoa.
Muttamutta, käydääs asioita läpi järjestyksessä!
Ja tähän väliin pieni varoituksen sana. Jos jotakuta ei kiinnosta Steel Panther tai sen hehkutus, kannattaa jäädä odottamaan seuraavaa postausta.
Lähettiin tosiaan tiistaiyönä ajelemaan kohti Tamperetta. Matkaan tuli jo etukäteen pari mutkaa matkaan, mikä alenti mielialaa mutta ite matkahan se vasta olikin.... öö, jännä? Takakontti nimittäin jumittui kiinni. Eihän siinä, jos jokaisen tavarat ja esimerkiks jonotukseen tarvittavat viltit ja kaikki muukin ois siellä... Luojan kiitos saatiin se jossain vaiheessa auki. Saavuttiin Tampereelle kahdeksan aikaan aamulla eikä meitä ennen ollu ku kaks ihmistä! Siinä vedettiin pienet voitontanssit ja levittäydyttiin istuskelemaan Pakkahuoneen portaille.
Joskus puolenpäivän tietämillä pihaan ajo rekka, missä tuotiin Panttereiden soittokamoja. Koska ollaan Venlan kanssa niin rohkeita, pistettiin Essi kysymään siltä että monelta jätkät tulee. Essi tulee takaisin meidän luo silleen "MINULLA ON ERITTÄIN SALAISTA TIETOA" ja samalla rekkakuski huutaa "HEY, HEY!" ja osottaa toiseen suuntaan. Ja sieltähän se bussi vihdoinkin tuli. Jonkunverran on tullu hajoiltua tälle Essin erittäin salaiselle tiedolle... :D
Kuitenkin, koska ollaan kamalia sniikkejä niin mentiin siihen bussin viereen seisoskelemaan. Eikä aikaakaan, kun Stix astuu bussista pihalle. Okei, myönnetään, mulla meni varmaan 10 sekuntia tajuta kuka siinä seisoo koska hiuksettomuus hämäs niin pahasti! Mutta kuitenkin, saatiin nimmarit ja halit ja niin.
Vähän ajan päästä meidät häädettiin pois siitä ja bussin ympärille pistettiin aidat. Mentiin Tullintorin aulaan istumaan (ilman taka-ajatuksia, köhköh) ja tiirailtiin siihen bussin pääovelle. Sieltä nousee kaks miestä ulos. Huudahdan "LEXXI JA SATCHEL!!" ja kaikki lähtee juoksemaan. Mua aina hajottaa tommoset tilanteet, ne on niin hektisiä eikä niihin osaa varautua ollenkaan :D Saatiin niiltäkin nimmarit ja halit. Tavattiin myös myöhemmin Michael Starr ja saatiin loppujenlopuks myös yhteiskuvat. Aaah onnellisuus 5/5
Paikalla oli hirveesti tuttuja, oli kivaa nähä pitkästä aikaa monia ihmisiä! Ja vihdoin tapasin Märpän, jonka kanssa olin välillä aika syvässäkin epätoivossa... Kiitos mustelmista, bro.
Päästiin vähän seiskan jälkeen sisään, ja suoraan Lexxin eteen. Vaikka oltiinkin Essin kanssa kaks ensimmäistä sisällä koko salissa, niin se oli jaettu kahtia (ikärajaton ja anniskelu), ja vipit oli päässy tuntia aiemmin jo salin puolelle. Eikä edes ärsyttäny! Siihen kohtaan ois varmaan muutenkin menty joten ei missattu mitään.
Lämppäri Blackwater alotti joskus... kasilta? Ne alotti kuitenkin myöhässä, sen muistan. Niillä oli ihan hyvää musaa! Ja ne jako ilmasia levyjään keikan jälkeen. Märppä kävi mulle urhoollisesti yhden hakemassa kun en siihen itse enää pystynyt, hehe. Siitä lisää myöhemmin.
Joskus aikalailla 9 pintaan valot sammu, ja alko täysiä soimaan joku biisi (jonka myöhemmin tunnistin Iron Maideniks, sori oikeesti...) ja aika pian siitä Stix tuli lavalle. Tällä kertaa hiukset päässä. Myös muut jäsenet tuli sen jälkeen, ja siitä lähtikin soimaan ensimmäinen biisi, nimittäin Eyes of the panther. Biisijärjestyksestä ei muuten oo mitään hajua, mutta koitan myöhemmin listata biisejä mitä muistan niiden soittaneeni. Tähän väliin kuitenkin luvassa keikkakuvia! Kuvat on ottanut Essi. (sori nuo mustat reunat tuolla sivussa, vissiin noi kuvat on liian kapeita mun blogiin tms...)
Jos jotakuta kiinnostaa tarkka settilista niin sen voi löytää tästä! En jaksa koko listaa tänne kopioida kun se voi ihan itse tuolta silmäillä jos jotakuta kiinnostaa.
Oli kyllä siis aivan mahtava keikka! Hypin ja huusin minkä itestäni irti sain. Vähän tuli naamapalmuteltua välillä koska... no joo ei siitä ehkä sen enempää, jotkut ehkä tietää mistä puhun. :D en voi kyllä sanoo muuta kuin että voi luoja.
Kuitenkin keikan loppupuolella melkee koko päivän (vahinko-)syömättömyys ja satunnaiset hörpyt kokispullosta kostautu, ja sain jonkun nestehukan ja ahdistuskohtauksen sekoituksen. Korvissa humis, en kuullu oikeesti enää muuta kun huminaa! En enää erottanu kasvoja, näin vaan värivaloja. Kestin kuitenkin armollisesti loppuun asti. Keikan jälkeen lysähdin istumaan enkä meinannut toviin edes päästä ylös. Kävellessä en pysyny pystyssä ja suurinpiirtein itkin siinä koska oli huono olo. Kuinkahan moni luuli että oon hirveessä humalassa... :D kuitenkin se meni sitten ohi kun sain vettä.
Keikalta mukaan tarttu se aiemmin mainittu ilmanen CD, nimmarit ja Lexxin plektra, mitä en ois löytäny ilman Märpän epätoivosta kyykkimistä joten kiitos siitä ;)
Ja ei muuta kuin ulos, rautatieasemalle kamoja hakemaan ja yöpaikkaan Nokialle. Lihakset oli kipeänä mutta mieli harvinaisen onnellinen. Pitkään aikaan en oo ollut niin onnellinen kuin tolloin.
Postailen siitä perjantain keikasta myöhemmin, varsinkin niille blogin lukijoille jotka ei välttämättä niin paljon tämmösestä välitä niin tääkin voi olla tuskasen pitkä postaus. Palataan luultavasti jo huomenissa!
ps.
Lepää rauhassa mummo.
♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
KAIKKI kommentit julkaistaan, vahvistus päällä vaan sitä varten että itse huomaan ne.